Procountor Aarre: Käyttöohjeet

Tällä sivulla on kuvattu Procountor Aarre Plus- ja tilitoimistopaketteihin kuuluvan järjestelmän käyttöohjeet. Pikaohjeen avulla pääset alkuun järjestelmän käytössä ja voit generoida arvonmääritysraportteja; tarkempaa tietoa järjestelmän toiminnasta ja ominaisuuksista löydät varsinaisesta käyttöohjeesta.

Pikaohje Aarre-järjestelmän käyttöön

Seuraavia vaiheita noudattamalla voit tarkastella ja muokata yrityksen tilinpäätöstietoja sekä generoida niihin pohjautuvan arvonmääritysraportin. Kutakin otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan tarkempia ohjeita aiheeseen liittyen.

  1. Kirjaudu sisään järjestelmään
    • Saat kirjautumiseen vaadittavan käyttäjätunnuksen ja salasanan ostaessasi Plus- tai tilitoimistotuotteen.
  2. Hae haluamasi yrityksen tiedot
    • Tilitoimistoasiakkaana voit hakea koko laajasta tilinpäätöstietokannasta; Plus-paketilla pääset tarkastelemaan ostamasi yrityksen tietoja.
  3. Generoi tilinpäätösennusteet
    • Tilinpäätösennusteiden generointi on äärimmäisen tärkeää, koska niiden puuttuminen vääristää arvonmäärityksen tuloksia. Ennusteiden generointi nollaa itse tekemäsi muutokset, joten                 muista generoida ennusteet ennen omien muokkausten tekemistä!
  4. Muokkaa ennusteita
    • Ennusteet generoituasi voit muokata niitä haluamallasi tavalla. Muista tallentaa muokkaamasi malli!
  5. Generoi raportti
    • Kun olet muokannut luvut mieleiseksesi, voit generoida valmiin raportin, jossa yritykselle määritetään arvo erilaisia menetelmiä käyttäen.

Sisällysluettelo

  1. Yleiskuvaus
    1. Kirjautuminen järjestelmään
    2. Yrityksen tilinpäätöstietojen hakeminen
    3. Omien tietojen tarkastelu ja muokkaaminen
  2. Yritysnäkymäsivut
    1. Yleistä yritysnäkymäsivujen toiminnasta
    2. Yritysnäkymäsivujen välilehdet
  3. Tilinpäätösennusteet
    1. Ennusteiden generointi
    2. Ennusteiden muokkaaminen
    3. Taseen tasaus
    4. Ennusteparametrit
    5. Mallin tallentaminen
  4. Yrityksen arvon määrittäminen
    1. Arvonmääritysmenetelmien painokertoimet
    2. Toimialan arvostuskertoimet
    3. Arvonmääritysraportin generointi
  5. Käyttötapauksia
    1. Yrityksen liikevaihdon odotetaan kasvavan
    2. Yrityksen kannattavuuden odotetaan parantuvan
    3. Yritys investoi ja rahoittaa investoinnin
    4. Yritys tehostaa toimintaansa pienentämällä käyttöpääomaa

1         Yleiskuvaus

Tässä ohjeessa esitellään Procountor Aarre -arvonmääritystyökalun toimintaa. Ohjeet sisältävät yleiskuvauksen järjestelmän käytöstä ja toiminnasta, tilinpäätösennusteiden laatimisesta ja arvonmääritysraportin tulostamisesta sekä havainnollistavia esimerkkejä erilaisista käyttötapauksista.

1.1        Kirjautuminen järjestelmään

Pääset kirjautumaan järjestelmään kirjautumissivun kautta. Syötä käyttäjätunnuksesi ja salasanasi ja klikkaa ”Kirjaudu sisään”. Jos haluat tallentaa käyttäjätietosi myöhempää käyttöä varten, valitse ”Muista tunnukseni tällä koneella” ennen sisäänkirjautumista.

Kirjautuminen

Jos olet unohtanut salasanasi, saat palautettua sen klikkaamalla ”Olen unohtanut salasanani”. Syötä tekstikenttään käyttäjätunnuksesi (mikäli olet unohtanut myös käyttäjätunnuksen, voit käyttää käyttäjätunnukseesi liitettyä sähköpostiosoitetta) ja klikkaa ”Lähetä”. Saat sähköpostiisi ohjeet salasanan palauttamiseen.

Kun olet kirjautunut sisään, pääset järjestelmän etusivulle. Etusivun kautta pääset muokkaamaan käyttäjätietojasi ja tarkastelemaan yritysten tilinpäätöstietoja.

1.2        Yrityksen tilinpäätöstietojen hakeminen

Kirjauduttuasi sisään pääset järjestelmän etusivulle. Sivun ylälaidassa olevan hakukentän avulla voit etsiä tilinpäätöstietoja niiltä yrityksiltä, joihin sinulla on käyttöoikeus. Haku käyttää oletusarvoisesti hakuterminä yrityksen nimeä. Jos olet ostanut pääsyn vain yhden yrityksen tietoihin, voit siirtyä suoraan tarkastelemaan kyseisen yrityksen tietoja klikkaamalla yläreunan valikkopalkista ”Yritysnäkymät” tai vaihtoehtoisesti etusivun keskellä olevaa kuvaa klikkaamalla. Voit hakea yrityksiä myös yritysnäkymäsivujen oikeassa yläkulmassa olevan Pikahaku-kentän kautta.

Yrityshaku

1.3        Omien tietojen tarkastelu ja muokkaaminen

Pääset tarkastelemaan ja muokkaamaan omia käyttäjätietojasi valitsemalla yläreunan valikkopalkista ”Omat tiedot”. Perustiedot-välilehdellä voit muuttaa esimerkiksi käyttäjätunnukseesi liitettyä sähköpostiosoitetta. Salasana-välilehdellä pääset vaihtamaan uuden salasanan.

omat_tiedot

2         Yritysnäkymäsivut

Yritysnäkymäsivuilla pääset tarkastelemaan valitsemasi yrityksen tilinpäätöstietoja sekä sille määritettyä arvostusta ja käytettyjen arvonmääritysmenetelmien painokertoimia.

2.1        Yleistä yritysnäkymäsivujen toiminnasta

yritysnäkymät

Taulukoiden yläpuolinen palkki näyttää tilikauden vuosiluvun ja sen alapuolella tilikauden päättymiskuukauden. Vuosiluvun perässä oleva e-kirjain osoittaa, että kyseisen tilikauden luvut ovat ennusteita. Voit selata tilikausia eteen- ja taaksepäin taulukoiden otsikkopalkkien nuolia klikkaamalla. Kuvaajissa näytettävät tilikaudet muuttuvat samanaikaisesti taulukoiden kanssa.

Ennen kuin yrityksen tilinpäätöslukuja on muokattu, järjestelmään on tallennettuna valmiiseen tilinpäätösdataan pohjautuva malli. Jos laadit yritykselle omia ennusteita, voit tallentaa nämä erilliseen malliin. Voit vaihtaa pohjamallin ja oman mallisi välillä sivun ylälaidasta löytyvän pudotusvalikon kautta. Valitse haluamasi malli ja klikkaa viereistä nuolipainiketta; tällöin sivu päivittyy näyttämään valitsemaasi malliin tallennettuja lukuja. Valikon alapuolella oleva teksti kertoo, minkä mallin lukuja kulloinkin näytetään. Mallin tallennuksesta kerrotaan tarkemmin luvussa 3.5.

cv_change_estimates_painike

2.2        Yritysnäkymäsivujen välilehdet

Yritysnäkymäsivuilla on neljä välilehteä, joiden kautta pääset tarkastelemaan mm. tilinpäätöstietoja, tärkeimpiä tunnuslukuja sekä arvonmääritykseen liittyviä tietoja.

2.2.1        Yleistiedot

valikko_cv_overview

Yleistiedot-välilehdellä esitellään yrityksen tärkeimmät tilinpäätösluvut sekä liiketoiminnan eri aspekteihin liittyviä tunnuslukuja. Lisäksi joitakin oleellisimpia tunnuslukuja havainnollistetaan kuvaajien avulla.

2.2.2        Tulos ja tase

valikko_cv_financials

Tulos ja tase- välilehdellä pääset tarkastelemaan yrityksen tuloslaskelmaa ja tasetta. Lisäksi tältä sivulta löytyvät ennusteparametrit, joita voidaan hyödyntää tilinpäätösennusteita muokatessa. Lisää ennusteiden muokkaamisesta luvussa 3.2 ja ennusteparametreista luvussa 3.4.

2.2.3        Kertoimet ja painot

valikko_cv_weights

Voit määrittää yrityksen arvonmäärityksessä käytettävät menetelmät ja niiden suhteellisen merkittävyyden Kertoimet ja painot -välilehdellä. Arvonmäärityksen painokertoimista voit lukea lisää luvusta 4.1 ja toimialan arvostuskertoimista luvusta 4.2.

2.2.4        Arvostus

valikko_cv_valuation

Arvostus-välilehdellä listataan yrityksen eri menetelmillä lasketut arvostukset. Lisäksi voit muokata yrityksen tilinpäätösennusteita, jolloin näet suoraan tekemiesi muutosten vaikutukset yrityksen diskontattuun kassavirtaan.

3         Tilinpäätösennusteet

Aarre-järjestelmässä voit toteutuneiden tilinpäätösten lisäksi käsitellä tuleville vuosille tehtyjä ennusteita.

3.1        Ennusteiden generointi

Tilinpäätösennusteiden tuottaminen onnistuu helpoimmin automaattista ennusteiden generointia hyödyntäen.

ennusteiden_generointi

Kaikkien Yritysnäkymät-sivujen välilehtien ylälaidasta löydät painikkeen ”Ennusteiden generointi”. Klikkaamalla kyseistä painiketta järjestelmä käynnistää ennusteiden laskemisen olemassa olevaa tilinpäätösdataa ja ennalta määritettyjä ennustesääntöjä ja -parametreja hyödyntäen. Ennusteiden generointi kestää tyypillisesti noin 30-60 sekuntia, ja sivu päivittyy automaattisesti generoinnin valmistuttua. Ennusteet lasketaan automaattisesti kaikkien välilehtien luvuille, joten generointia ei tarvitse erikseen tehdä jokaisella välilehdellä.

HUOM! Jos olet muokannut ja tallentanut omia ennusteita, ennusteiden generoiminen tallentamallesi mallille nollaa tekemäsi muutokset. Älä siis generoi ennusteita, jos haluat säilyttää aiemmin tekemäsi muutokset.

3.2        Ennusteiden muokkaaminen

cv_change_estimates_painike

Voit muokata generoituja ennusteita valitsemalla sivun ylälaidasta ”Muuta ennusteita”. Yksittäisiä taseen ja tilinpäätöksen eriä voi muuttaa suoraan; vaihtoehtoisesti muokkausten tekemisessä voi hyödyntää ennusteparametreja, jotka esitellään tarkemmin luvussa 3.4.

cv_change_estimates

Muokkaustilassa kaikki muutettavissa olevat luvut on merkitty turkoosilla. Voit muuttaa näitä lukuja klikkaamalla; tällöin muokattavan luvun kohdalle aukeaa tekstikenttä, johon voit syöttää uuden arvon. Muutokset päivittyvät klikkaamalla tekstikentän vieressä olevaa painiketta tai Enter-näppäintä painamalla. Mustalla merkittyjä eriä ei voi muuttaa suoraan; ne ovat esimerkiksi muiden muuttujien summana tai edellisen tilikauden lukujen perusteella laskettavia muuttujia. Esimerkiksi nettotuloksen tai taseen loppusumman muuttaminen onnistuu siis vain niiden alaeriä muuttamalla.

lukujen_muuttaminen

Tehdyt muutokset voivat vaikuttaa useisiin mallissa käytettäviin muuttujiin. Siksi mallin luvut saattavat muuttua yllättäen päivityksen aikana; tästä ilmoitetaan sivun ylälaidassa olevalla tekstillä. Teksti katoaa näkyvistä, kun kaikki tehdyn muutoksen vaatimat uudelleenlaskennat on suoritettu. Voit kuitenkin tehdä lisää muutoksia malliin jo edellisen laskennan ollessa käynnissä.

 

change_estimates_teksti

Joidenkin muuttujien kohdalla muutoksia voi tehdä sekä absoluuttisiin että prosentuaalisiin lukuihin. Esimerkiksi liikevaihdon ennusteita voi muokata suoraan asettamalla uuden arvon liikevaihdon suuruudelle, tai vaihtoehtoisesti muuttamalla liikevaihdon kasvuprosenttia. Tällöin absoluuttisen arvon muuttuessa prosenttimuuttujalle lasketaan automaattisesti uusi arvo, ja vastaavasti prosenttimuuttujaa muokattaessa absoluuttinen arvo päivittyy vastaamaan syötettyä prosenttimuuttujan arvoa. Ennusteparametreja kuvaillaan tarkemmin luvussa 3.4.

3.3        Taseen tasaus

Yrityksen kirjanpidossa taseen vastaavaa- ja vastattavaa- puolten on aina täsmättävä. Ennusteisiin tehtyjen muutosten seurauksena tase kuitenkin saattaa olla hetkellisesti epätasapainossa. Aarre-järjestelmässä tase tasataan automaattisesti, jos näin ei ole. Tasaus tapahtuu hieman eri tavoin riippuen siitä, onko vastaavia vai vastattavia enemmän.

3.3.1        Vastaavia enemmän kuin vastattavia

Jos vastaavien summa on suurempi kuin vastattavien, on taseen tasaamiseksi generoitava lisää velkaa. Erotuksen suuruinen määrä lisätään pitkä- ja lyhytaikaisen vieraan pääoman ”Lainat rahoituslaitoksilta”- eriin. Näiden erien suuruuteen ja keskinäiseen suhteeseen voidaan vaikuttaa ennusteparametrien avulla.

Pitkä- ja lyhytaikaisille lainoille rahoituslaitoksilta voidaan määrittää vähimmäistaso parametrien ”Lyhytaikaisten velkojen minimitaso” ja ”Pitkäaikaisten velkojen minimitaso” avulla. Tällöin muuttujat saavat aluksi vähimmäistason mukaiset arvot riippumatta muista parametreista ja siitä, täsmääkö tase vai ei.

Jos vähimmäismäärien lisäämisen jälkeen vastaavat ovat edelleen vastattavia suuremmat, on velkaa generoitava lisää. Tässä kohtaa määräävä tekijä on parametri ”Pitkäaikaisen velan osuus kokonaisvelasta”. Tarvittava määrä velkaa sijoitetaan siten, että parametrin mukainen prosenttiosuus lisätään erään ”Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta” ja loput erään ”Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta. Näiden parametrien toimintaa käsitellään myös luvussa 3.4. Jos minimimäärien lisäyksen seurauksena vastattavat ovat vastaavia suuremmat, tase tasataan luvussa 3.3.2 kuvatulla tavalla.

Tässä on huomioitava se, että parametriin syötetty arvo ei suoraan vastaa pitkä- ja lyhytaikaisen velan suhdetta vaan määrittää vain sen, miten minimitasot ylittävä velan määrä sijoitetaan lyhyt- ja pitkäaikaisiin velkoihin tasetta tasatessa.

Otetaan esimerkkitapaus, jossa pitkäaikaisten velkojen vähimmäistasoksi on määritetty 300 ja lyhytaikaisten 200. Pitkäaikaisten velkojen osuus kokonaisvelasta on 60 %. Tase ei täsmää; vastaavaa- puolen summa on 200 suurempi kuin vastattavien. Alla olevasta taulukosta nähdään, miten taseen tasaus tapahtuu.

Ennen Jälkeen
Vastaavaa yhteensä 1000 1000
Vastattavaa yhteensä 800 1000 (= 300 + 420 + 280)
Muut erät 300 300
Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 300 420 (= 300 + 60% x 200)
Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 200 280 (= 200 + 40% x 200)
Pitkäaikaisen velan osuus kokonaisvelasta 60%
Lyhytaikaisen velan osuus kokonaisvelasta 40% (= 100% -60%)
Taseen puolien erotus 200 (= 1000 – 800)

3.3.2        Vastattavia enemmän kuin vastaavia

Jos vastattavia on taseessa enemmän kuin vastaavia, on tasausprosessi huomattavasti yksinkertaisempi. Erotuksen suuruinen määrä lisätään kokonaisuudessaan erään ”Likvidit varat (generoitu)”. Alla olevassa esimerkissä vastaavien ja vastattavien erotus on 200 ennen taseen tasausta; oikeanpuoleisessa sarakkeessa tasaus on suoritettu.

Ennen Jälkeen
Vastaavaa yhteensä 800 1000
Muut erät 600 600
Rahat ja pankkisaamiset 200 200
Likvidit varat (generoitu) 0 200
Vastattavaa yhteensä 1000 1000
Taseen puolien erotus 200 (= 1000 – 800)

 

3.3.3        Taseen muutokset tasaamisen jälkeen

Jos tase on kertaalleen tasattu ja siinä tapahtuu muutoksia, järjestelmä ei käynnistä suoraan uutta tasausprosessia senhetkisten lukujen pohjalta. Sen sijaan tarkistetaan tasauserien arvot: jos likvidejä varoja on generoitu tai lainat rahoituslaitoksilta ylittävät määritetyn vähimmäistason, pyritään ensin tasaamaan tase ”kääntämällä” prosessi eli vähentämällä edellä mainituista eristä mahdollisimman paljon. Jos tasetta ei näin saada täsmäämään, prosessi jatkuu tilanteesta riippuen joko kohdan 3.3.1 tai 3.3.2 mukaisesti.

3.4        Ennusteparametrit

Tilinpäätösennusteita voi muokata suoraan yksittäisiä tuloslaskelman ja taseen eriä muuttamalla, mutta usein helpompi tapa on hyödyntää ennusteparametreja. Parametrit löytyvät Tulos ja tase -välilehdeltä tuloslaskelman ja taseen alapuolelta. Parametrien muokkaus tapahtuu samalla tavoin kuin muidenkin ennustelukujen muuttaminen. Tässä luvussa parametrit esitellään jaoteltuna niiden toimintaperiaatteiden mukaan.

estimate_parameters

3.4.1        Tuloslaskelman ennusteparametrit

Suoraan tuloslaskelmaan liittyviä ennusteparametreja on kaiken kaikkiaan neljä: liikevaihdon kasvu, liikevoittoprosentti, aineellisten hyödykkeiden poistot sekä veroprosentti.

Liikevaihdon kasvuprosentin avulla lasketaan tulevien vuosien liikevaihto lisäämällä laskettu kasvu edeltävän vuoden liikevaihtoon. Parametrin arvon muuttaminen jollekin tilikaudelle vaikuttaa suoraan saman tilikauden absoluuttiseen liikevaihtoon; arvoa päivitetään siten, että se vastaa muokattua kasvuprosenttia. Vastaavasti absoluuttisen liikevaihdon muuttamisen seurauksena liikevaihdon kasvulla lasketaan uusi arvo.

Liikevaihdon tai kasvuprosentin muuttaminen vaikuttaa välillisesti myös tuleviin vuosiin. Seuraavan vuoden liikevaihto lasketaan kasvuprosentin ja edeltävän vuoden liikevaihdon perusteella, joten muutoksen vaikutus ulottuu kaikkiin muutetun vuoden jälkeisiin tilikausiin. Tästä syystä muutokset ennusteisiin kannattaa tehdä ensimmäisestä ennustetilikaudesta alkaen edeten.

Liikevoittoprosentti toimii samalla periaatteella kuin liikevaihdon kasvu: liikevoitto päivittyy prosenttia muuttaessa, ja toisinpäin. Liikevoiton muutos toteutetaan muuttamalla tuloslaskelmasta kaikkia liikevaihdon ja liikevoiton välisiä eriä lukuun ottamatta poistoja ja arvonalentumisia. Tase-erien suuruuksien keskinäiset suhteet säilyvät ennallaan muutoksia laskettaessa.

Poistot aineellisista hyödykkeistä vaikuttavat suoraan aineellisten hyödykkeiden tasearvoon: kokonaisarvo määräytyy edellisen vuoden aineellisten hyödykkeiden ja tehtyjen investointien summana vähennettynä poistojen osuudella. Jos esimerkiksi edeltävän vuoden tasearvo on 300, investointien määrä 50 ja poistoprosentti 20%, on aineellisten hyödykkeiden arvo kuluvalle tilikaudelle (300 + 50) * (100% – 20%) = 280. Poistojen osuuden muuttaminen siis vaikuttaa suoraan aineellisiin hyödykkeisiin. Muutos tehdään siten, että alaerien suuruuksien keskinäiset suhteet säilyvät ennallaan. Yksittäisiä aineellisten hyödykkeiden alaeriä muuttaessa poistoprosentti säilyy ennallaan ja investointeja muutetaan tarvittavalla tavalla; investoinneista lisää seuraavassa osiossa.

Veroprosentti toimii suoraviivaisesti siten, että prosenttia muutettaessa tilikauden verojen absoluuttinen määrä muuttuu. Vastaavasti verojen määrää muuttaessa prosentti muuttuu vastaamaan toteutuneiden verojen suhdetta voittoon ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja.

3.4.2        Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin

Aineelliset hyödykkeet lasketaan lähtökohtaisesti edeltävän vuoden aineellisista hyödykkeistä asettamalla kuhunkin erään edellisen tilikauden vastaavan erän arvo. Näihin lisätään tehdyt investoinnit ja vähennetään poistot. Investoinnit lasketaan tehtyjen investointien ja divestointien summana; kokonaisinvestoinnit voivat siis olla myös negatiiviset.

Aineellisia hyödykkeitä voi muokata suoraan vaihtamalla kunkin muuttujan arvoa tai muuttamalla liikevaihtoa, investointeja tai aineellisten hyödykkeiden osuutta liikevaihdosta kyseisen vuoden osalta. Muutosten yhteydessä tase tasataan aiemmin kuvatulla tavalla riippumatta siitä, mitä kautta muutokset tehdään.

Muutosten tekeminen ja niiden vaikutus tilikauden muihin muuttujiin/parametreihin

Jos muutetaan suoraan jonkin alaerän, esimerkiksi ”Rakennukset ja rakennelmat” -erän arvoa, muutosta vastaava määrä lisätään absoluuttisiin investointeihin, ja samalla se muuttaa myös investointien osuutta liikevaihdosta. Tehdyn muutoksen arvo siirtyy myös seuraaville tilikausille, koska lähtökohtaisesti aineellisten hyödykkeiden käyttöikä on yhtä tilikautta pidempi. Investoinnin arvo vähennetään ajan mittaan poistoina.

Kun muutetaan kokonaisinvestointeja (joko absoluuttisia tai osuutta liikevaihdosta), aineelliset hyödykkeet lasketaan uudelleen siten, että niiden summa muuttuu investointien muutoksen verran ja alaerien keskinäiset suhteet pysyvät muuttumattomina. Jos taas muutos tehdään aineellisten hyödykkeiden osuuteen liikevaihdosta, muutetaan arvoja siten, että niiden summa vastaa annettua prosenttiosuutta. Lisäksi investointeja muutetaan siten, että ne kattavat aineellisten hyödykkeiden muutokset. Tässäkin tapauksessa alaerien keskinäiset suhteet pysyvät samoina.

Muutosten vaikutus seuraaviin tilikausiin

Ennustevuosien lukuja muuttaessa aineellisten hyödykkeiden muutokset siirtyvät seuraaville vuosille tapauksesta riippuen hieman eri tavoilla. Jos aineellisten hyödykkeiden eriä muuttaa suoraan, seuraa toiminta yllä olevaa kuvausta – muutosten tekeminen suoraan taseeseen dominoi aina suhteessa ennusteparametrien muuttamiseen. Tällöin sekä investointeja että aineellisten hyödykkeiden osuutta liikevaihdosta muutetaan siten, että ne vastaavat kunkin vuoden absoluuttista aineellisten hyödykkeiden määrää.

Muussa tapauksessa ennustevuosien arvot määräytyvät sen mukaan, onko aineellisten hyödykkeiden osuus liikevaihdosta määritetty dominoivaksi (Parametrin ”Investoiko yritys automaattisesti suhteessa liikevaihdon kehitykseen” arvo on 1) vai ei (parametrin arvo on 0). Oletusarvoisesti investoinnit on määritelty dominoivaksi kahdelle ensimmäiselle ennustevuodelle ja aineellisten hyödykkeiden suhde liikevaihtoon lopuille.

Parametrin ”Investoiko yritys automaattisesti suhteessa liikevaihdon kehitykseen” arvo 1 (kyllä)

Jos aineellisten hyödykkeiden suhde liikevaihtoon dominoi, muutettua vuotta seuraavien vuosien aineelliset hyödykkeet eivät muutu senhetkisestä arvostaan; sen sijaan absoluuttisia investointeja muutetaan siten, että aineellisten hyödykkeiden ja liikevaihdon suhde pystytään ylläpitämään.

Liikevaihtoa muutettaessa aineelliset hyödykkeet muuttuvat samassa suhteessa liikevaihdon muutoksen kanssa, mikäli aineellisten hyödykkeiden suhde liikevaihtoon on määritelty dominoivaksi tekijäksi. Lisäksi tehdyt poistot kompensoidaan kasvattamalla absoluuttisia investointeja vastaavalla määrällä.

Parametrin ”Investoiko yritys automaattisesti suhteessa liikevaihdon kehitykseen” arvo 0 (ei)

Jos aineellisten hyödykkeisen suhde liikevaihtoon ei ole dominoiva (eli investointien absoluuttinen määrä on), lasketaan aineelliset hyödykkeet tehtyjen investointien ja edeltävän vuoden lukujen perusteella. Tässä tilanteessa liikevaihdon muutos ei aiheuta muutoksia aineellisiin hyödykkeisiin. Tehdyt poistot vähennetään kokonaisuudessaan aineellisten hyödykkeiden arvosta.

3.4.3        Käyttöpääoma

Käyttöpääoman määrä ja sen suhde liikevaihtoon on hyvin olennainen tekijä yrityksen päivittäisen toiminnan kannalta. Yritys voi määrittää käyttöpääomalle vähimmäistason, joka vaaditaan lyhyen aikavälin toimintakyvyn varmistamiseksi. Tarvittavan käyttöpääoman määrä riippuu toiminnan laajuudesta; tästä syystä yrityksen taserakenteen arvioinnissa voidaan hyödyntää oleellisimpia käyttöpääoman eriä ja niiden suhdetta liikevaihtoon.

Joillekin käyttöpääomaan kuuluville taseen alaerille voidaan määrittää arvo asettamalla niille tietty prosenttiosuus liikevaihdosta ennusteparametrien avulla; näitä eriä ovat aineet ja tarvikkeet, keskeneräiset tuotteet, valmiit tuotteet ja tavarat, lyhytaikaiset myyntisaamiset sekä ostovelat. Jos esimerkiksi määritetään keskeneräisten tuotteiden osuudeksi liikevaihdosta 5 %, kyseisen tase-erän arvo muuttuu liikevaihdon muuttuessa siten, että 5 % osuus säilyy. Vastaavasti jos liikevaihto säilyy ennallaan ja parametriin määritetään uudeksi prosenttiosuudeksi 10 %, tase-erän arvo muuttuu vastaamaan kyseistä osuutta.

Käyttöpääomamuuttujia voi muuttaa myös muiden taseen erien tavoin suoraan muuttamalla kyseisen muuttujan absoluuttista arvoa taseessa. Tällöin muutettua erää vastaavan ennusteparametrin arvo lasketaan uudelleen jakamalla muutettu arvo liikevaihdolla. Käyttöpääomaan kuuluvia eriä muuttaessa viimeisin tehty muutos jää voimaan riippumatta siitä, tehdäänkö muutos prosenttiosuuteen vai suoraan taseen erään. Tehdyt muutokset eivät vaikuta seuraaviin vuosiin, vaan muutokset on tehtävä joka vuodelle erikseen. Saamisiin ja vaihto-omaisuuteen kuuluvia tase-eriä, joilla ei ole ennusteparametria, muokataan suoraan halutun muuttujan arvoa vaihtamalla.

3.4.4    Velat ja kassa

Velka- ja kassaparametrit –otsikon alla listatut parametrit liittyvät taseeseen generoitavien velkojen ja likvidien varojen määrään. Niillä on oleellinen merkitys taseen tasaamisessa – nämä parametrit onkin esitelty tarkemmin luvussa 3.3.

3.4.5    Muut parametrit

Tämän otsikon alle on listattu parametrit, jotka eivät kuulu mihinkään aiemmin listatuista kategorioista. Näitä ovat osingonjako sekä pitkäaikaisten myyntisaamisten osuus liikevaihdosta.

Parametrin ”Tuloksesta jaettavien osinkojen osuus” avulla voidaan määrittää se, kuinka suuri osuus edellisen tilikauden tuloksesta jaetaan osinkoina osakkeenomistajille, ja kuinka suuri osa jää yrityksen omaan käyttöön (ja siten kirjataan taseen omaan pääomaan). Parametrin vaikutus näkyy taseen ”Edellisten tilikausien tulos”- muuttujassa: se lasketaan lisäämällä edellisen tilikauden vastaavaan arvoon viimeisimmän tilikauden tulos kerrottuna sillä osuudella, jota ei makseta osinkoina. Jos siis esimerkiksi vuoden 2014 edellisten tilikausien tulokseksi on kirjattu 1 000€ ja kuluvan tilikauden tulokseksi 200€, ja osingonjakosuhde vuodelle 2015 on 75%, lasketaan edellisten tilikausien tulos vuodelle 2015 seuraavasti:

2015 2016
Edellisten tilikausien tulos 1000 1150 (= 1000 + 200 x (100% – 25%))
Tilikauden tulos 200 300
Tuloksesta jaettavien osinkojen osuus 30% 25%

HUOM! Osingonjakosuhde vaikuttaa siihen, kuinka suuri osuus edellisen tilikauden tuloksesta jää yrityksen käyttöön; jos esimerkiksi haluat määrittää sen, kuinka paljon osinkoja vuoden 2015 tuloksesta jaetaan, on muutettava osingonjakosuhdetta vuodelle 2016.

Pitkäaikaisen myyntisaamisten osuus liikevaihdosta rinnastuu toimintaperiaatteensa suhteen käyttöpääoman parametreihin. Muutosten tekeminen absoluuttiseen arvoon muuttaa parametrin arvoa, ja vastaavasti parametriin tehdyt muokkaukset siirtyvät taseen erään ”Pitkäaikaiset myyntisaamiset”.

3.5        Mallin tallentaminen

Kun olet tehnyt haluamasi muutokset ennusteisiin, voit tallentaa mallin sivun ylälaidan ”Tallenna”-painiketta klikkaamalla, jolloin siirryt tallennussivulle. Tilitoimistokäyttäjät voivat valita mallin näkyvyydeksi joko “julkinen” tai “piilotettu”. Julkiset mallit ovat näkyvillä kaikilla yksittäisen tilitoimistoasiakkaan käyttäjätunnuksilla: jos tuotteeseen on ostettu tunnukset esimerkiksi kolmelle käyttäjälle, he kaikki pääsevät tarkastelemaan tallennettua mallia. Piilotetut mallit taas näkyvät vain sille käyttäjälle, joka mallin on tallentanut. Plus-tuotteen käyttäjillä mallin näkyvyys on automaattisesti “piilotettu”, koska tuotteeseen on liitetty vain yksi käyttäjätunnus.

mallin_tallennus

Jos mallia ei tallenneta, muokkaustilassa tehdyt muutokset menetetään. Tallennuksen ollessa käynnissä sivulla näkyy latauskuvake; tällöin et pysty siirtymään Aarre-järjestelmän sisällä muille sivuille. Tyypillisesti mallin tallentaminen tietokantaan kestää noin minuutin. Kun tallennus on valmis, latauskuvake katoaa ja siirryt automaattisesti tallentamasi mallin näkymään. Voit vaihtaa näytettävää mallia luvussa 2.1 esitetyllä tavalla.

tallennus_spinner

HUOM! Yksittäinen käyttäjä voi tallentaa kullekin yritykselle kerrallaan vain yhden mallin. Jos muokkaat tallentamasi mallin lukuja ja teet uuden tallennuksen, edellinen malli ei säily järjestelmässä.

4         Yrityksen arvon määrittäminen

Procountor Aarre laskee automaattisesti yritykselle arvonmäärityksen syötettyjen tilinpäätöslukujen ja ennusteiden pohjalta. Eri arvonmääritysmenetelmien käyttö ja suhteellinen painoarvo riippuvat yrityksen taloudellisista tunnusluvuista.

4.1        Arvonmääritysmenetelmien painokertoimet

Pääset tarkastelemaan ja muokkaamaan arvonmäärityksessä käytettävien menetelmien suhteellisia painokertoimia Yritysnäkymät-sivujen Painokertoimet-välilehdellä. Käytettävät arvonmääritysmenetelmät valitaan yrityksen taloudellisesta tilanteesta riippuen. Menetelmät, niiden käyttötapaukset ja painokertoimet on esitelty alla olevassa kuvassa.

valuaatiopolut

Nettotuloksen ollessa positiivinen käytetään taulukossa ylimpänä näkyviä menetelmiä (1). Jos taas yrityksen nettotulos on negatiivinen, mutta käyttökate positiivinen, arvonmääritys tapahtuu taulukon keskimmäisten menetelmien (2) pohjalta. Tässä on eritelty tapaukset, joissa yrityksen diskontattu kassavirta (DCF) on negatiivinen tai positiivinen; vain toista näistä painokertoimista käytetään riippuen DCF:n arvosta. Yrityksen diskontatun kassavirran ollessa negatiivinen on syytä antaa painokertoimen arvoksi 0, koska se tuottaa yrityksen arvolle negatiivisen arvion. Kun sekä nettotulos että käyttökate ovat negatiivisia, käytetään taulukon alimpana näkyviä menetelmiä.

Painokertoimien_muuttaminen

Painokertoimille on empiirisen datan pohjalta määritetty oletusarvot, jotka tuottavat keskimäärin tarkimpia arvioita yrityksen arvosta. Voit kuitenkin halutessasi muokata painokertoimia; tämä tapahtuu samaan tapaan kuin tilinpäätösennusteiden muuttaminen klikkaamalla ”Muuta ennusteita” -painiketta ja tallentamalla malli, kun halutut muutokset on tehty. Painokertoimia muokatessa on huomioitava, että yrityksen arvonmääritykseen käytettävien kertoimien summan tulisi aina olla 100 % – muulloin arvonmääritys antaa harhaanjohtavia tuloksia.

4.2        Toimialan arvostuskertoimet

P/E- ja EV/EBITDA-menetelmissä käytettävät toimialan arvostuskertoimet löytyvät samalta välilehdeltä kuin arvonmääritysmetodien painokertoimet. P/E- ja EV/EBITDA-menetelmät käyttävät oletusarvona laajan tilinpäätösdatan pohjalta laskettuja toimialakohtaisia kertoimia. Jos haluat korvata nämä omilla arvioillasi, voit muokata syötettävien kertoimien arvoja (taulukon ylimmät rivit). Kun näitä arvoja on muutettu, järjestelmä käyttää niitä P/E- ja EV/EBITDA-menetelmien arvonmäärityksessä. Jos arvoja ei muokata (eli ne ovat 0), käytetään taulukon alimmilla riveillä näytettäviä oletusarvoja.

multippelit

4.3        Arvonmääritysraportin generointi

Aarre-järjestelmän kautta voit tulostaa yritykselle automaattisia arvonmääritysraportteja. Klikkaa sivun ylälaidasta ”Generoi valuaatioraportti” ja valitse avautuvasta ponnahdusikkunasta haluamasi asetukset. Raporttia ei ole mielekästä generoida ennen ennusteiden luomista, koska arvonmääritys pohjautuu osittain tilinpäätösennusteisiin.

Jos olet tehnyt muokkauksia ennusteisiin, on syytä varmistaa, että oma mallisi on valittuna (ks. mallin valinta, luku 2.1); muussa tapauksessa raportti generoidaan muokkaamattomien lukujen pohjalta. Voit generoida rajattoman määrän raportteja kaikille yrityksille, joiden tietoihin sinulla on käyttöoikeus.

generate_report

5 Käyttötapauksia

Tässä kappaleessa esitellään erilaisia käytännön käyttötapauksia. Tavoitteena on auttaa käyttäjää ymmärtämään, miten lukuja tulee syöttää järjestelmään erilaisissa tilanteissa ja miten tehdyt muutokset vaikuttavat ennusteisiin.

5.1 Yrityksen liikevaihdon odotetaan kasvavan

 Lähtötilanne

Demoyritys Oy:n liikevaihdon on automaattisten ennusteiden pohjalta oletettu laskevan kolmena tulevana vuonna. Arvonmäärityksen tekijällä on kuitenkin selkeä näkemys siitä, että näin ei tule tapahtumaan, vaan liikevaihdon odotetaan kasvavan 5% vuosittain seuraavat kolme vuotta.

 Arvojen syöttäminen

Liikevaihdon ennustaminen onnistuu sekä “Tulos ja tase”– että “Arvostus”–sivulta. Pitkäaikaisten ennusteiden tekemiseen soveltuu paremmin “Arvostus”–sivu, kun taas muutaman seuraavan vuoden tarkemmat ennusteet on kätevä syöttää “Tulos ja tase” –sivun kautta. Liikevaihtoa voi ennustaa joko absoluuttisena lukuna (alla olevaan kuvaan punaisella merkatut) tai prosentuaalisena muutoksena (keltaisella merkatut).liikevaihdon_muuttaminen

 Mitä mallissa tapahtuu

Kun käyttäjä muuttaa ensimmäisen ennustevuoden liikevaihtoa joka syöttämällä absoluuttisen arvon tai muuttamalla kasvulukua, kyseisellä tilikaudella tapahtuu seuraavaa:

  1. Liikevoitto kasvaa niin, että ennusteissa oleva liikevoittoprosentti vastaa uutta liikevaihtoa. Liikevoiton kasvu heijastuu luonnollisesti myös sitä seuraaviin tuloslaskelman eriin.
  2. Riippuen muuttujan ”Investoiko yritys automaattisesti suhteessa liikevaihdon kehitykseen (1=kyllä / 0=ei)” arvosta yritys joko automaattisesti investoi lisää kiinteiseen omaisuuteen niin, että kiinteän omaisuuden suhde liikevaihtoon pysyy ennallaan, tai vaihtoehtoisesti yritykselle lasketaan uusi suhdeluku aineellisten hyödykkeiden ja liikevaihdon välille.
  3. Tuloslaskelman ilmoittama tilikauden tulos ohjataan taseeseen.
  4. Tase tasataan automaattisesti, eli joko velkoja maksetaan pois, velkaa lisätään tai kassaa kasvatetaan.
  5. Kohdat 1.-4. toistetaan kaikille tilikausille. Tulevien tilikausien liikevaihdon muutos riippuu mallissa olevista liikevaihdon kasvuparametreista.

Lopputulos

 Seuraavassa on kuvattu havaintoja siitä miten liikevaihdon muutos on muuttanut lopputulosta.
Liikevaihdon_kasvattaminen_lopputulos

  1. Liikevaihto on kasvanut ja tämän johdosta myös yrityksen tulos on parantunut (kuvassa sinisellä).
  2. Kahdella ensimmäisellä ennustevuodella yritys ei ole investoinut automaattisesti lisää aineellisiin hyödykkeisiin. Tämä käy ilmi siitä, että yrityksen pääoman kiertonopeus on kasvanut (kuvassa punaisella), mikä taas johtuu siitä, että aineellisten hyödykkeiden suhde liikevaihtoon on pienentynyt. Suhteen pienentyminen johtuu liikevaihdon kasvun lisäksi siitä, että poistot pienentävät aineellisia hyödykkeitä.
  3. Yritys on maksanut kahdella ensimmäisellä tilikaudella pois korollisia velkoja, mikä on mahdollista siitä syystä, että kassaan kerääntyy ylimääräistä rahaa (kuvassa keltaisella).
  4. Kolmannella ennusteperiodilla käyttöpääoman kiertonopeus on palannut takaisin alkuperäiseen arvoonsa. Tämä johtuu siitä, että kyseisestä periodista eteenpäin aineellisten hyödykkeiden määrä on sidottu liikevaihdon kehitykseen. Kuvasta huomaamme myös, että yrityksen kassavarat eivät ole olleet riittäviä rahoittamaan uusi investointeja kokonaan, vaan yritys on myös joutunut ottamaan lisää velkaa (kuvassa vihreällä).

Huomioitavaa

  1. Liikevaihdon kasvun muuttaminen yhdellä tilikaudella ei muuta muiden tilikausien liikevaihdon kasvuprosenttia; esimerkiksi yllä olevassa kuvassa käyttäjä on syöttänyt kolmelle ensimmäiselle ennustevuodelle 5% liikevaihdon kasvuksi, mutta muiden vuosien luku säilyy ennallaan. Näin ollen mallin ennustama liikevaihto neljäntenä ennustevuotena on hieman erikoinen johtuen siitä, että kasvuprosentissa on edelleen mallin automaattiennusteen arvo. Jos siis ennusteisiin tehdään radikaaleja muutoksia, käyttäjän on hyvä varmistua siitä, että kaikki ennusteparametrit mallissa ovat järkeviä.
  2. Parametri ”Investoiko yritys automaattisesti suhteessa liikevaihdon kehitykseen (1=kyllä/ 0=ei)” saa tilinpäätöskohtaisen arvon. Oletuksena kaksi ensimmäistä tilikautta saavat arvon 0 ja loput arvon 1. Jos siis malli investoi epäloogisesti, niin syy löytyy usein tämän parametrin arvoista.

5.2 Yrityksen kannattavuuden odotetaan parantuvan

Lähtötilanne

Järjestelmän automaattiset ennusteet olettavat yrityksen suhteellisen kannattavuuden (liikevoitto -%) pysyvän tulevaisuudessa pitkän aikavälin keskiarvossa. Raportin laatijan näkemys on hieman optimistisempi ja hän odottaa, että yritys pystyy nostamaan liikevoittoprosentin tulevaisuudessa 15 prosenttiin.

Arvojen syöttäminen

Liikevoiton syöttäminen tapahtuu joko muuttamalla kulueriä, muuttamalla liikevoiton absoluuttista arvoa tai muuttamalla suoraan liikevoitto-%:a. Kuluerien muuttaminen onnistuu ”Tulos ja tase” –sivulta (merkattu sinisellä) kun taas absoluuttisen liikevoiton ja liikevoitto-% muuttaminen onnistuu sekä ”Arvostus”- että ”Tulos ja tase” -sivuilta (merkattu punaisella).
Kannattavuuden_parantaminen

Mitä mallissa tapahtuu

 Kun käyttäjä syöttää ennustevuoden liikevoitto-%:lle halutun arvon 15%, tapahtuu seuraavaa:

  1. Malli laskee yritykselle absoluuttisen liikevoiton syötetyn prosenttiarvon perusteella.
  2. Malli suhteuttaa kuluerät niin, että kun ne vähennetään liikevaihdosta, päädytään kohdassa 1. laskettuun absoluuttiseen liikevoittoon. Kuluerien suhteuttaminen tapahtuu nykyisen allokaation perusteella; niiden suuruuksien keskinäinen suhde siis pysyy samana.
  3. Muuttunut liikevoitto vaikuttaa tilikauden tulokseen ja sen myötä myös taseeseen.
  4. Tase tasataan automaattisesti, eli joko velkoja maksetaan pois, velkaa lisätään tai kassaa kasvatetaan.

Kun käyttäjä syöttää absoluuttisen liikevoittoarvon ennustevuodelle tapahtuu seuraavaa:

  1. Malli laskee yritykselle uuden liikevoitto-%:n kyseiselle ennustevuodelle.
  2. Malli suhteuttaa kuluerät siten, että kun ne vähennetään liikevaihdosta päädytään käyttäjän syöttämään absoluuttiseen liikevoittoon. Kuluerien suhteuttaminen tapahtuu tässäkin nykyisen allokaation perusteella.
  3. Muuttunut liikevoitto vaikuttaa tilikauden tulokseen ja sen myötä myös taseeseen.
  4. Tase tasataan automaattisesti, eli joko velkoja maksetaan pois, velkaa lisätään tai kassaa kasvatetaan.

Kun käyttäjä muuttaa kulueriä ennustevuodella tapahtuu seuraavaa:

  1. Yritykselle lasketaan uusi absoluuttinen liikevoitto vähentämällä kuluerät liikevaihdosta
  2. Yritykselle lasketaan uusi liikevoitto-% kohdassa 1. lasketun liikevoiton perusteella
  3. Muuttunut liikevoitto vaikuttaa tilikauden tulokseen ja sen myötä myös taseeseen.
  4. Tase tasataan automaattisesti, eli joko velkoja maksetaan pois, velkaa lisätään tai kassaa kasvatetaan.

Lopputulos

Yrityksen tuloslaskelma osoittaa liikevoittoa, joka vastaa käyttäjän syöttämiä arvoja.

Huomioitavaa

  1. Tuloslaskelmasta löytyvällä kuluerällä ”Varaston muutos” ei ole taseyhteyttä, eli tätä erää muuttamalla ei pysty muuttamaan varastoarvoja taseessa. Toisaalta varastoarvon muuttaminen taseessa ei vaikuta mitenkään tähän erään; se käsitellään siis laskennassa aivan kuten mikä tahansa muukin kuluerä.
  2. Liikevoiton muuttamisella ei ole suoria vaikutuksia tuleviin tilikausiin (välillisiä vaikutuksia tuloksen ja taseen kautta tietenkin löytyy). Jos käyttäjän mielestä ennustettu suhteellinen liikevoittotaso ei vastaa todellisuutta, on jokaisen vuoden arvot muutettava manuaalisesti.

5.3 Yritys investoi ja rahoittaa investoinnin…

 5.3.1 …automaattisesti

Lähtötilanne

Yritys on tekemässä investointia aineelliseen omaisuuteen. Ennusteiden laatija on päättänyt, että malli saa määrittää automaattisesti, miten investointi rahoitetaan. Investoinnin tekohetki on vuoden 2016 (ensimmäinen ennustevuosi) loppu.

Arvojen syöttäminen:

Kun mallin annetaan itse päättää miten investointi rahoitetaan, ei ennusteiden laatijan tarvitse tehdä muuta kuin muuttaa aineellisen omaisuuden eriä tekemällä suoraan muokkauksia tasearvoihin. Jos investoinnin kohdistuminen on epäselvää tai siihen ei muista syistä haluta ottaa kantaa, voidaan investointi syöttää suhteellisena osuutena liikevaihdosta. Tällöin muutettava erä on ”Investoinnit (% liikevaihdosta)”, joka kasvattaa aineellisia hyödykkeitä siten, että tase-erien keskinäiset suhteet pysyvät ennallaan.

Mitä mallissa tapahtuu

Käyttäjän syöttäessä investoinnin johonkin tase-erään tapahtuu seuravaa:

  1. Yritykselle lasketaan uusi vastaavien loppusumma.
  2. Ensisijaisesti investointi rahoitetaan yrityksen ylimääräisestä kassasta. Jos kassavaroja on riittävästi, taseen vastattavaa-puolelle ei tule mitään muutoksia.
  3. Jos yrityksellä ei ole tarpeeksi kassavaroja, loput investoinnista rahoitetaan kasvattamalla velkoja. Velkojen kasvattaminen tapahtuu ennusteparametreihin syötettyjen arvojen mukaisesti.

Lopputulos

Yrityksen aineelliset hyödykkeet ovat kasvaneet investointiarvon verran. Tämä on kompensoitu joko pienentämällä kassaa tai kasvattamalla velkoja.

5.3.2 …velalla ja kassalla

Lähtötilanne

Yritys on tekemässä tulevaisuudessa investointia toimitiloihin. Yritys on päättänyt rahoittaa investoinnin 30% kassalla ja 70% pankilta haetulla korollisella vieraalla pääomalla. Investointi on suuruudeltaan 300 tuhatta euroa. Investointi on tarkoitus toteuttaa vuoden 2019 lopussa, jolloin yrityksen ”ei-operatiivisessa” kassassa on tarpeeksi rahaa 30% rahoitusosuuden maksamiseen.

Arvojen syöttäminen

Investoinnin syöttäminen tulee aina aloittaa taseen vastaavaa-puolelta, eli itse investointiarvosta. Investointi rakennuksiin ja rakennelmiin onnistuu lisäämällä kyseiseen tase-erään investoitava summa. Tämän jälkeen käyttäjän tulee määrittää, miten investointi rahoitetaan. Tässä tapauksessa 70% velkarahoitus hoituu syöttämällä kyseiselle tilikaudelle velan minimitasoksi alkuperäisen velan arvon ja investoinnin velkaosuuden summan. Jos yrityksellä on alun perin myös lyhytaikaista lainaa rahoituslaitoksilta, kannattaa sen määrä syöttää lyhytaikaisen velan minimimääräksi. Minimivelkatason lisääminen pitkäaikaisiin velkohin varmistaa sen, että ainoastaan 30% investoinnista rahoitetaan kassasta.

Mitä mallissa tapahtuu

Kun käyttäjä syöttää investoinnit tilikaudelle johonkin pysyvien vastaavien erän tapahtuu seuraavaa:

  1. Yritykselle lasketaan uusi vastaavien loppusumma. Jos tämä uusi summa on suurempi kuin vastattavaa- puolen summa, pienennetään yrityksen generoitua kassaa niin kauan kunnes tase on tasapainossa. Jos tasapainoa ei saavuteta ennen kuin generoitu kassa saa arvon 0, loput tasaamisesta tapahtuu kasvattamalla velkaa.
  2. Velkaa lisätään niin paljon, että taseen puolet ovat yhtä suuret ja vastaavaa-puolen generoitu kassa on 0. Velka allokoidaan lyhyt- ja pitkäaikaiseen erän ”Pitkäaikaisen velan osuus kokonaisvelasta” perusteella.
  3. Kun käyttäjä syöttää pitkäaikaisen velan minimiarvoon luvun 210 (joka on siis kaikki uutta velkaa, koska sitä ei alussa ollut lainkaan) ottaa yritys automaattisesti lisää velkaa niin paljon, että kyseinen ehto täyttyy. Velan otosta aiheutuva ylijäämä (eli se osuus jota ei välttämättä tarvittaisi uuden investoinnin rahoittamiseen) ohjautuu vastaavaa-puolella generoituun kassaan.

Lopputulos

Yrityksen rakennukset ja rakennelmat vastaavat uutta investointia. Lisäksi yrityksen korolliset velat ovat kasvaneet siten, että niillä on rahoitettu 70% investoinnista. 30% investoinnin arvosta on vähennetty kassasta.

5.3.3 …velalla ja osakeannilla

Lähtötilanne

Yritys on tekemässä tulevaisuudessa investointia toimitiloihin. Yritys on päättänyt rahoittaa investoinnista 70% osakeannilla ja 30% pankilta haetulla korollisella vieraalla pääomalla. Investointi on suuruudeltaan 300 tuhatta euroa. Investointi on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 lopussa.

Arvojen syöttäminen

Ensimmäiseksi käyttäjän tulee syöttää investointi aineellisiin hyödykkeisiin aivan kuten muissakin investointiesimerkeissä. Tämän jälkeen osakepääomaa kasvatetaan osakeannista saatujen varojen verran. Lopulta käyttäjän pitää lisätä pitkäaikaisen velan minimimäärään aikaisemman arvon ja investointiosuuden suuruinen arvo, jolloin malli ei automaattisesti käytä kassaa investoinnin rahoittamiseen.

Mitä mallissa tapahtuu

Käyttäjän syöttäessä investoinnin johonkin tase-erään tapahtuu seuravaa:

  1. Yritykselle lasketaan uusi vastaavien loppusumma.
  2. Ensisijaisesti investointi rahoitetaan yrityksen ylimääräisestä kassasta. Tässä tapauksessa kassavaroja lisätään osakepääoman korottamisella.
  3. Syöttämällä minimivelkatasolle arvo varmistetaan se, että yritys ottaa lisää velkaa eikä käytä jo olemassa olevia kassavaroja investoinnin rahoittamiseen.

5.4 Yritys tehostaa toimintaansa pienentämällä käyttöpääomaa

Lähtötilanne

Automaattisissa ennusteissa yrityksen käyttöpääoman (mm. ostovelat, vaihto-omaisuus, myyntisaamiset) oletetaan pysyvän samalla tasolla suhteessa liikevaihtoon, kuin se on ollut viimeisimmillä toteutuneilla tilikausilla. Arvonmääritysraportin laatijan mielestä tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan yritys tulee tehostamaan toimintaansa pienentämällä varastojen kiertoaikaa. Kiertoajan pienentyminen saadaan aikaiseksi pienentämällä aine- ja tarvikevaraston määrää.

Arvojen syöttäminen

Aine- ja tarvikevaraston määrä voidaan säätää joko suoraan taseesta löytyvällä absoluuttisella arvolla tai ennusteparametreista löytyvällä suhteellisella osuudella liikevaihdosta.
wc_tasewc_params

 Kiertoaikoja voi tarkastella ennusteparametrien alapuolelta löytyvästä erillisestä taulukosta.
kiertoajat

Mitä mallissa tapahtuu

Kun käyttäjä muuttaa tilikauden absoluuttista ”Aineet ja tarvikkeet” –erän määrää tapahtuu seuraavaa:

  1. Tilikaudelle lasketaan uusi ”Vaihto-omaisuus yhteensä” summa.
  2. Tilikaudelle lasketaan uudet arvot eriin ”Aineet ja tarvikkeet (% liikevaihdosta)” ja ”Vaihto-omaisuuden kiertoaika (pv)” niin, että ne vastaavat käyttäjän syöttämää arvoa.
  3. Vapautunut/sidottu pääoma sijoitetaan/rahoitetaan kassasta. Jos kassassa ei ole tarpeeksi varoja, yhtiö ottaa lisää velkaa niin paljon, että ns. ylimääräisen kassan suuruudeksi muodostuu nolla. Jos taas vapautunut pääoma kasvattaa ”ylimääräistä” kassaa, niin nämä varat käytetään automaattisesti korollisen velan lyhentämiseen, jos yrityksellä ennustetaan tällaisia olevan.

Käyttäjän muuttaessa “Aineet ja tarvikkeet” -erän suhteellista osuutta liikevaihdosta tapahtumaketju on seuraava:

  1. Tilikaudelle lasketaan erään ”Aineet ja tarvikkeet” uusi arvo, joka vastaa käyttäjän syöttämää suhteellista osuutta liikevaihdosta.
  2. Tilikaudelle lasketaan uusi arvo erään ”Vaihto-omaisuuden kiertoaika (pv)” niin, että se vastaa käyttäjän syöttämää arvoa.
  3. Vapautunut/sidottu pääoma sijoitetaan/rahoitetaan kassasta. Jos kassassa ei ole tarpeeksi varoja, yhtiö ottaa lisää velkaa niin paljon, että ns. ylimääräisen kassan suuruudeksi muodostuu nolla. Jos taas vapautunut pääoma kasvattaa ”ylimääräistä” kassaa, niin nämä varat käytetään automaattisesti korollisen velan lyhentämiseen, jos yrityksellä ennustetaan tällaisia olevan.

Lopputulos

Yrityksen vaihto-omaisuuden kiertoaika on mukautunut käyttäjän syöttämiä arvoja vastaavalle tasolle. Lisäksi muutokset käyttöpääomassa on kompensoitu mallin taseen tasausmenetelmällä. Käyttöpääoman muutokset heijastuvat myös kassavirtalaskelmaan.

Huomioitavaa

  1. Käyttäjän syöttämät muutokset ennusteisiin eivät vaikuta kuin kyseiselle tilikaudelle. Tällöin saattaa syntyä tilanteita, joissa arvot muuttuvat epäloogisesti, mikäli jonkin tilikauden arvoja ei ole manuaalisesti korjattu.